Uutta yhteisöä etsimässä

Hei Jouko,

Minulla on meneillään operaatio lukemattomien kirjojeni poislukeminen. Siispä tartuin vasta nyt joululahjaksi saamaani kirjaasi Uutta yhteisöä etsimässä.

Viime talvena luin Hanna Ranssi-Matikaisen väitöskirjan Yhdessä sittenkin, joka jotenkin tyyliltään muistutti kirjaasi. Molemmat vankkaan tietämykseen ja runsaisiin lähteisiin perustuvia. Minun kaltaiselleni alemman korkeakoulutason ihmiselle varsin vaativaa luettavaa, mutta jotain pystyin kirjoistanne saamaan.

Sinun kirjassasi minua ihastuttaa ensinnäkin se valtava tietomäärä, joka Sinulla on. Laskin, että lähdeteoksina mainitsemiasi kirjoja oli yli 200, mikä tietenkin sai ensin miettimään, että mikä tässä on omaa ja mikä lainattua. Mutta kai se niin on, että pyörä on jo keksitty ja kaikki on jo sanottu, hyvä se joka pystyy edes omassa päässään yhdistelemään tämän valtavan tietomäärän.

Historiallinen tieto Platonista, Sokrateesta ja vaikkapa Macchiavellista alkaen oli kuin olisi vanhoja tuttuja tavannut. Jotain muistui kouluajoista. Tuula luki aikoinaan kovasti valtiotieteellisen pääsykokeisiin ja silloin selailin hänen pääsykoekirjojaan ja ne tuntuivat todella mielenkiintoisilta. Muutenkin olen sitä mieltä, että ymmärtääkseen tätä päivää, on tunnettava historiaa. Joitain asioita välttääkseen ja toisista ottaakseen oppia.

Eri liikkeitten analysointi oli minulle hyvää tietoa. Jopa niin, että minun pitäisi ottaa tämä oppikirjana, mitä en tietenkään tee, olenhan sen verran laiska. Opiskeluajoista minulle jäi paha tapa pikalukuun, jolla pääsi hyvin tenteistä läpi, mutta tieto ei jäänyt päähän sitä taakoittamaan. 😊 Ihan samoin kuin Hannan kirjasta jäi tuntu, että avioliittotyön oikeutus sai perusteita hänen kirjastaan, niin samoin Sinun kirjastasi saa halutessaan argumentteja ajatelleessaan islamia, vihreitä ja kommunisteja. Minä en ole tyyppi, joka antautuisi näiden kanssa väittelyyn, mutta siihenkin kirjasi valmentaisi hyvin.

Pidin kovasti loppupäätelmistäsi. Siihenhän lopputulokseen väkisinkin tulee, että ihmiskunta on sössinyt tämän maailman niin pahoin, että lopullinen hyvä uusi yhteisö todellakin on odotettavissa vasta tuonpuoleisessa. Utopialandiaa ei ole, mutta oman ympäristönsä kai saa niin hyväksi rakentaa kuin mahdollista. Olen ihan samaa mieltä kanssasi, että kristinusko antaa parhaimmillaan siihen parhaat mahdollisuudet. Vallitkoon maassamme oikeus ja anteeksiantaminen aina.

Anteeksi, jos oppimattomuudessani olen ymmärtänyt väärin tai loukannut ajatuksiasi, halusin vain antaa palautetta, että luettu on ja ymmärretty mitä ymmärretty!

(Vähemmän) lämpöisin terveisin myös Ritvalle

T Riitta