Myrskyn silmässä

Miten joku juuri kertoi, että pyörremyrskyn pauhatessa sen sisälle jää rauhallinen paikka. Minä saan olla tuossa myrskyn silmässä - mutta miten paljon koenkaan sitä, että ympärilläni viuhuvat kauheat tuulet. Miten voisinkaan kertoa kaikista niistä lähimmäisistäni, joiden elämässä myrsky raivoaa kovemmalla tai pienemmällä vauhdilla:

Aloitanko Susannasta:

Tänään hän soitti, vaikka lapsistani hän on se joka harvimmin soittaa. Joskus soittaa kun tarvitsee lapsilleen hoitajaa, vaikka kovin usein hän ei heitä jätä. Muutaman kerran on miehensä kanssa lähtenyt ravintolaan tai kerran jopa Ruotsinristeilylle kahdeksi yöksi. Mutta tänään asia oli vakava. Jenna, 5-v, on ollut tietokonetomografiassa ja tänään Susanna ja Jani olivat kuuntelemassa lastenklinikalla kirurgia. Tai heitä oli ollut jopa kaksi. Jennalla on todettu pikkuaivojen epämuodostuma, jota en oikein ymmärtänyt. Se ei ole toistaiseksi mitenkään haitannut elämää, ellei pienikasvuisuus, johon Jenna saa kasvuhormonia, jotenkin liity siihen. Nyt oli löydetty selkäytimen yläosasta vesirakkula. Senkään ei pitäisi pahemmin vaivata, mutta se pitää kuitenkin leikata lapsena. Oli ehdotettu leikkausta puolen vuoden päähän.

Jenna on ollut lapsi, jolla on ollut pienen elämänsä aikana eniten sairaalakäyntejä meidän perheestä. Parivuotiaana hän joutui useaan otteeseen sairaalaan. Yleensä sellaisesta syystä, että oli tullut joku flunssa tai kuume jota kesti kolme päivää ja jouduttiin menemään lääkäriin, että isä tai äiti saisi hoitolomaa. Siellä havaittiin, että tulehdusarvot ovat korkealla. "Tulkaa huomenna ja mitataan uudelleen". Huomenna tultiin ja tulehdusarvo oli niin suuri, että passitettiin suoraan sairaalaan. Siellä sitten annettiin parin päivän ajan antibioottia milloin mihinkin tulehdukseen ja sitten parani ja pääsi kotiin.

Tuula-täti sanoo Jennasta, että siinä on kuin ampiainen. Sitkeä surisija. - Ei hän enää ole niin pisteliäs kuin pienempänä, jolloin hän oli mahdottoman ujo ja äidissä riippuva. Nyttemmin hänestä on kasvanut oikein sosiaalinen typykkä. Kyselykausikin on mitä melkoisin.

Vaan se hänen kyselykautensa juuri ei siskoa miellytä. Nea taas on suvun rähinöitsijä. Pienempänä hän oli aina se, jolla oli jotain nyrjällään. Ja on vieläkin. Paha tuuli iskee nopeasti ja armottomasti. Miten häntäkin voisi auttaa?